Uusille alueille ei tule lainkaan nuorisotaloja

Kaupungin nuorisotoimi kamppailee väheneviä resursseja vastaan säästämällä alueellisista nuorisotaloista, ja keskittymällä erityisiin suuriin nuorisotaloihin - toimintakeskuksiin ( kuten Happi, Gloria). Lisäksi tarkoitus on toimia voimakkaammin verkossa (nuorisotoimen toiminta- ja tilastrategia). Tämä näkyy jo Latokartanossa. Nuorisotalo torpataan, koska "talon käyttöaste jää alhaiseksi". Sen sijaan ehdotetaan leikkipuistorakennuksen käyttöä nuorisotilana.

Hälyttäväksi asian tekee se, ettei uusille alueille edes suunnitella omia nuorisotaloja. Jätkäsaareen tulee arviolta 17000 asukasta ja Kalasatamaan vielä enemmän. Molemmissa ilmeisesti on tarkoitus käyttää lähialueiden nuorisotaloja. Kruunuvuoressa tämä sanotaan suoraan (erillistä nuorisotaloa ei rakenneta, vaan käytössä on [jo liian pieni] Laajasalon nuorisotalo). Östersundomissa sentään on Sipoon rakennuttama nuorisotalo, joka riittää ainakin alkuun.

Uusien alueiden väkiluvun kasvu ei näy vielä budjetin aikaperspektiivissä, viidessä vuodessa. Kun Helsinkiin asutetaan kymmeniä tuhansia uusia asukkaita, lienee nuortenkin määrä olevan kasvussa 2017 jälkeen. Ja vaikkei kasvua olisikaan, pitäisi palveluiden löytyä sieltä missä asukkaatkin ovat. Alueille, joissa nuorten määrä vähenee, jää ymmärrettävästi enemmän nuorisotilaa/nuori. Samaan aikaan uusille alueille pitäisi kuitenkin pystyä osoittamaan tilat nuorille.

Tasan ei käy nuorisotilat

Tasan ei käy neliöt nuorisotiloissa. Kuvasta käy ilmi miten paljon nuorisotilojen määrä vaihtelee alueittain. Siinä missä viikkiläisnuori saa kärvistellä 0,2m2:n nuorisotilassa, Koskelassa tilaa onkin 10-kertaisesti.

Kuvan luvut on saatu jakamalla osa-alueen nuorten lukumäärä nuorisotilojen pinta-alalla. Luvuissa on mukana vain alueelliset nuorisotilat, ei siis skeittipuistoja tai moponkorjaustiloja. Ainoastaan rehellisesti hengailuun sopivat tilat. Muut tilat vastaavat hieman eri tarpeeseen kuin alueelliset nuorisotilat. Joka osa-alueella ei ole nuorisotilaa, vaan näiden osa-alueiden nuoret käyvät muissa nuorisotaloissa. Laitan tästä vielä tarkempia lukuja myöhemmin.

"Emme valitettavasti voi tarjota toivomaanne päivähoitopaikkaa, mutta käykö pukukoppi?"

Iltakävelyllä ollut ritari kohtasi erikoisen ilmoituksen Latokartanon liikuntahallin ikkunassa: Helsingin kaupunki tiedottaa, miten se ratkaisee päivähoitopaikkojen puutteen uudella konstilla: hallin ulkokenttien käyttäjille tarkoitetut pukuhuoneet muunnetaan päiväkodiksi. Väliaikaiseksi tarkoitettu päiväkoti tarjoaa päivähoidon noin 30 lapselle.

Tilanne muistuttaa Viikin kituvaa nuorisotalotoimintaa. Kun kaupunki ei ole saanut järjestetyksi ajoissa tilaa nuorille tai lapsille, se keksii hätäratkaisun, joka tulee kalliiksi tai näivettää muuta palvelua. Pukukoppien muuntaminen päiväkodiksi sekä maksaa kaupungille että huonontaa liikuntahallin palvelua.

Nuorisotalopuolella on ollut kohta vuoden verran hiirenhiljaista. Kaupunki on luvannut rikkoa hiljaisuuden avaamalla Suomen Lähikauppa oy:ltä vuokraamansa vaatimattoman kokoisen liikehuoneiston väliaikaisena nuorisotalona.

Tilan tosin piti alun perin olla käytössä jo vuodenvaihteessa. Se täytyy ensin kunnostaa nuorten käyttöön sopivaksi, mutta muutostyöt eivät ole vieläkään alkaneet. Pienen tilan korjauskulut ovat mittavat. Viimekeväisen arvion mukaan pelkkien muutostöiden kustannus on 300 000 euroa. (Ks. nuorisolautakunnan esitys, jonka se hyväksyi kesäkuussa.)

Viikki - lapsiperheiden luvattu kaupunginosa

Viikki on vauhdikkaasti kasvava alue, johon kaupunki houkuttelee lapsiperheitä asumaan. Kaupunki kehuu järjestävänsä palveluita etenkin lapsiperheitä varten. On oma terveyasema, neuvola, monta päiväkotia ja leikkipuistoja. Kaupunki rakentaa alueelle nuorisotalonkin. Vaikuttaa hyvältä!

Tällaiset houkutukset vakuuttivat minut noin 10 vuotta sitten, jolloin täytyi löytää uusi koti. Kaupungin kauniit puheet alkoivat kuitenkin paljastua sananhelinäksi. Ensimmäisenä kaupunki vei nurkiltani terveysaseman neuvoloineen. Latokartanolaisten pitikin alkaa käydä lastenvaunuineen Pihlajamäessä. Samalla siirrolla kaupunki päätti hankkia terveys- ja sosiaaliasemalle varatusta tontista pitkäaikaiset vuokratulot, kun tontti annettiin asuntokäyttöön.

Nuorisotalostakaan ei ole syntynyt muuta näkyvää kuin paperia. Talo piirrettiin jo vuosituhannen alussa kirkon viereen, mutta kaupunki alkoi vetkutella hankkeen kanssa. Virkamiehiltä löytyi toki selityksiä: rakennuskustannukset kasvoivat, ja vielä taantumakin iski. Kaiken kurjuuden keskellä kaupunki rakensi nuorille tiloja Arabianrannassa, Pihlajamäessä, Sörnäisissä ja Roihuvuoressa. Viikissä kaupunki keksi alkaa kierrättää nuoria pienissä vuokratiloissa.

Millähän syötillä kaupunki nyt markkinoi Viikkiä? Kaupungin talous- ja suunnittelukeskus kehuu nettisivullaan, että Latokartano tarjoaa palveluja etenkin lapsiperheille. Eikös kaupunki ole juuri niitä viime vuodet tietoisesti karsinut! Ehkä talous- ja suunnittelukeskus ei ole vain pysynyt laskuissa ja suunnitelmissa mukana.

Näin suunnitelmat siirtyvät

Viikkiin oli alun perin suunnitelmissa sekä terveysasema että nuorisotalo. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat kun tehostamisen nimissä vaadittiin 20000 asukkaan väestöpohjaa terveysasemalle. Viikkiin ei siis tullut terveysasemaa. Valitettavasti myös nuorisotalo oli suunniteltu rakennettavaksi terveysaseman yhteyteen osaksi palvelukeskusta. Tätä seikkaa ei mitenkään mainostettu.

Nuorisoasiankeskus esitti 2008 nuorisotalon rakentamista. Talosta löytyi jo suunnitelmat.

Hanke kuitenkin tyrmättiin tilakeskuksessa, jonka mukaan tilojen käyttöaste ei ole riittävä. Ja Viikkarissa on iltaisin tilaa tähän tarkoitukseen. Viikkarissa on kokonaisuudessaan 339m2, ja tilat on jo todettu epäkäytännöllisiksi leikkipuiston ja nuorisotoiminnan yhteiskäyttöön. Helsingissä on nuorisotilaa noin neliömetri/nuori, joten Viikissä pitäisi olla useita Viikkarin kokoisia tiloja, jotta tilat vastaisivat sitä mitä muualla Helsingissä nuorille tarjotaan. Käyttöastevaatimus on aika erikoinen. Nuorisotilathan ovat käytännössä auki iltapäivästä iltaan. Miksei vanhoilta nuorisotaloilta vaadita vastaavaa käyttöastetta? Esimerkiksi Arabian nuorisotalo on auki 27,5h/vko.

Helsingin nuorisorikkain alue ilman nuorisotaloa

Viikissä asuu tällä hetkellä lähes 1200 9-18 -vuotiasta. Väestöennusteiden mukaan kaupunginosa nousee lähivuosina yhdeksi nuorisorikkaimmista. Tästä huolimatta alueelta puuttuu nuorisotalo. Nyt viikkiläiset nuoret ja heidän vanhempansa eivät jaksa enää odottaa.

Viikkiin piti valmistua nuorisotalo jo vuonna 2004 yhdessä terveysaseman kanssa. Terveysasemasuunnitelmien kariuduttua jäi myös nuorisotalo rakentamatta. Viikin nuorisotyö on vuosien ajan toiminut epäsopivissa tiloissa ympäri aluetta. Parhaillaan väliaikaiseksi nuorisotilaksi remontoitava liiketila (192m2) on alueen nuorisomäärään nähden jo valmiiksi aivan liian pieni.

Viikin nuorisotalolle on tontti varattuna ja piirustukset valmiina. Viikin nutan rakentaminen on kuitenkin toistuvasti poistettu kaupungin budjetista, vaikka esimerkiksi nuorisomäärältään huomattavasti pienempi Arabianranta (417 9-18-vuotiasta vuonna 2012) on saanut samassa ajassa modernin musiikkipainotteisen nuorisotalon.

Virkamiesten mukaan Viikki saa nuorisotalon vuonna 2017. Nutan ritareiden mukaan se on liian myöhään, sillä Viikin nuoret tarvitsevat välittömästi turvallisen paikan toistensa tapaamiseen. Nutan ritarit myös pelkäävät, että kauas tulevaisuuteen sijoittuva suunnitelma hautautuu vuosien varrella ja Viikki jää pysyvästi ilman nuorisotaloa.